![\"\"](\"http:\/\/www.sunpoint.net\/~kallioniemi\/images\/image13.jpg\")
<\/p>\nLomanviett\u00e4jien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 lomakoti alkoi k\u00e4yd\u00e4 ahtaaksi. V. 1927 toimikunta esitti lis\u00e4rakennuksen rakentamista, mutta tarkan pohtimisen tuloksena p\u00e4\u00e4dyttiin alkuper\u00e4isen rakennuksen laajentamiseen. Siirtolatoimikunnan laatimat laajennussuunnitelmat hyv\u00e4ksyttiin 12.9.1929 naisyhdistyksen kokouksessa, jossa valittiin my\u00f6s rakennustoimikunta. Se sai rakennusmestari Aarne J\u00e4rviselt\u00e4 laajennusosan piirustukset 30.9.1929. Rakennusmestari J\u00e4rvinen laati piirustukset ja kustannusarvion ilmaiseksi, t\u00f6iden valvonnasta h\u00e4nelle maksettiin vaatimaton palkkio.<\/p>\n
Rakennust\u00f6ihin ryhdyttiin heti ja syksyn kuluessa maankaivuty\u00f6t suoritettiin sulan aikana ja rakennustarpeet kuljetettiin saareen ennen meren j\u00e4\u00e4tymist\u00e4. Kaikki kuljetukset saareen olivat laivaliikenteen varassa. Silloisen laivan nimi oli ”\u00d6stra Sk\u00e4rg\u00e5rden”.<\/p>\n
<\/p>\n
Rakennus valmistui kes\u00e4ksi 1930 ja siin\u00e4 oli toinen kuisti ja kuusi uutta majoitushuonetta. Laajennusty\u00f6 maksoi n. 50 000 markkaa ja se rahoitettiin ompelukerhon arpajaistuloilla ja KOP:n 35 000 markan lainalla, jolle l\u00f6ytyiv\u00e4t my\u00f6t\u00e4mieliset takaajat.<\/p>\n
Tilanahtaus ei kuitenkaan kokonaan v\u00e4hentynyt, sill\u00e4 v. 1931 kodissa oli k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 354 henkil\u00f6\u00e4 ja vuonna 1934 418 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Laajennuksen lis\u00e4ksi oli tontille v. 1928 rakennettu pieni vaja vuodevaatevarastoksi, jota k\u00e4ytettiin my\u00f6s tilap\u00e4isesti majoitustilana. Seuraavana vuonna hankittiin iso soutuvene ja keitti\u00f6\u00f6n hella. V. 1931 uusittiin saunan kiuas, lauteet ja lattiat.
\nLis\u00e4ksi rakennettiin uusi ulkorakennus k\u00e4sitt\u00e4en puu- ja k\u00e4ym\u00e4l\u00e4suojat sek\u00e4 varastotilan. My\u00f6s keitti\u00f6n laajentamista ja viem\u00e4r\u00f6inti\u00e4 suunniteltiin. Ty\u00f6t kes\u00e4kodin ymp\u00e4rist\u00f6n kaunistamiseksi aloitettiin.<\/p>\n
Kes\u00e4kodin yll\u00e4pito vaati luonnollisesti paljon rahaa. Myyj\u00e4isten, arpajaisten, ker\u00e4ysten ja pankkilainojen lis\u00e4ksi pyrittiin saamaan my\u00f6s ulkopuolista rahoitusta, jota anottiin sek\u00e4 valtiolta ett\u00e4 Helsingin kaupungilta. Kaupungilta saatiinkin sitten vuosittain avustusta kodin korjauksiin ja varattomien \u00e4itien ja lasten ilmaisiin lomaviikkoihin. Valtionavustusta saatiin vv. 1930-34 alle kouluik\u00e4isten lasten lomanvieton j\u00e4rjest\u00e4miseen. Kodissa oli lastenvalvoja huolehtimassa ilman vanhempiaan siirtolassa olevista lapsista. Lis\u00e4\u00e4ntyneet yhteiskunnan avustukset takasivat yh\u00e4 useammalle \u00e4idille ja lapselle vaapaapaikat. Muut lomalaiset maksoivat oleskelustaan, hinnat olivat edulliset, 15 mk\/vrk j\u00e4senilt\u00e4 ja 18 mk\/vrk muilta, lapsilta perittiin v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Yhdistyksen j\u00e4senet osallistuivat kodin yll\u00e4pitoon tarvittaviin keitti\u00f6, puhtaanapito-, korjaus- ym. t\u00f6ihin, vaikka olivat maksaneet oleskelustaan. N\u00e4in ei tarvittu palkattua ty\u00f6voimaa ja saatiin ker\u00e4tyksi kodille varoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lomanviett\u00e4jien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 lomakoti alkoi k\u00e4yd\u00e4 ahtaaksi. V. 1927 toimikunta esitti lis\u00e4rakennuksen rakentamista, mutta tarkan pohtimisen tuloksena p\u00e4\u00e4dyttiin alkuper\u00e4isen rakennuksen laajentamiseen. Siirtolatoimikunnan laatimat laajennussuunnitelmat hyv\u00e4ksyttiin 12.9.1929 naisyhdistyksen kokouksessa, jossa valittiin my\u00f6s rakennustoimikunta. Se sai rakennusmestari Aarne J\u00e4rviselt\u00e4 laajennusosan piirustukset 30.9.1929. Rakennusmestari … Continue reading