Hilkka Kujala<\/strong> teki pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimistossa ja toimi aktiivisesti Sosialidemokraattisten Naisten j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, mm. sek\u00e4 Kes\u00e4koti Kallioniemess\u00e4 ett\u00e4 Helsingin Kotien Puolesta yhdistyksess\u00e4. H\u00e4n kirjoitti Kes\u00e4koti Kallioniemen 70-vuotishistoriikin, josta keskeisi\u00e4 osia<\/p>\n Vuosisadan vaihde oli uusien aatteiden ja ajatusten aikaa. Silloin oli paljon tavoiteltavaa. Paremmat palkat, lyhyempi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4, ihmisarvon mukainen el\u00e4m\u00e4. Kaikkea tuntui puuttuvan. Perustettiin yhdistyksi\u00e4, valmistauduttiin yhteiskunnalliseen toimintaan. Ty\u00f6l\u00e4isperheiss\u00e4 \u00e4idin asema oli ty\u00f6st\u00e4 tultua tehd\u00e4 talousty\u00f6t, siivota, pest\u00e4 pyykit ja usein my\u00f6s vastata perheen taloudellisesta selvi\u00e4misest\u00e4. Naisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen j\u00e4rki pyrki ratkaisemaan t\u00e4m\u00e4nkin asian melko suoraviivaisesti. Olihan oltu herrasv\u00e4en piikana huviloilla passaamassa, raatamassa, kun rouvat ja herrat nauttivat kes\u00e4iloista. Osattaisiin sit\u00e4 itsekin, kun olisi vain aikaa ja paikka. T\u00e4m\u00e4 ajatus syntyi eri puolilla maata ja ”kes\u00e4siirtolapuuhat” saatiin alkuun monin paikoin.<\/p>\n Naisliiton edustajakokouksessa v. 1902 hyv\u00e4ksyttiin ponnet: – varoja siirtolain yll\u00e4pitoa varten toivotaan hankittavan arpajaisten ym. keinojen avulla, sek\u00e4 my\u00f6s hankittaisiin avustusta yleisist\u00e4 varoista<\/p>\n – jos ei tuollaiseen t\u00e4ysihoitoon perustuvaa siirtolaa saada aikaan, voidaan tyyty\u00e4 hankkimaan vuokratilat, joihin kes\u00e4vieraat omin ev\u00e4in voisivat majoittua<\/p>\n Helsingiss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin alkuun hitaammin kuin muualla maassa. V 1921 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n johtama Palvelijataryhdistys osti Siuntiosta huvilan, johon perustettu lomakoti sai nimekseen ”Lepopirtti”. Se tarjosi lomanviettomahdollisuudet sek\u00e4 oman yhdistyksen j\u00e4senille ett\u00e4 muillekin v\u00e4h\u00e4osaisille.<\/p>\n Esimerkki kannusti my\u00f6s Helsingin Sos.dem. Naisyhdistyksen suunnittelemaan kes\u00e4kodin (siirtolan) perustamista. Alkuun l\u00e4hdettiin perustamalla siirtolatoimikunta ja ompelukerho valmistamaan k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 myyntiin varojen ker\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n Lukuisten anomusten j\u00e4lkeen saatiin v. 1923 arpajaislupa ja ne haluttiin pit\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isin\u00e4 ulkoilmajuhlina. Arpajaiset pidettiin Hakasalmen puistossa helluntaina 20.-21. toukokuuta ja niihin saapui runsaasti yleis\u00f6\u00e4 kumpanakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Arpajaisissa myytiin 50 000 kpl kahden markan hintaisia arpoja sek\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ker\u00e4ttiin portilla lis\u00e4ksi sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksuna jokaiselta 2 markkaa.<\/p>\n Voittoja oli yhteens\u00e4 5 000 kpl, ja ne oli asetettu puistoon n\u00e4ytteille Rautatientorin kauppiailta vuokrattuihin telttoihin. Voittoina olevat huonekalut taas olivat esill\u00e4 kaupungilla liikkeiden n\u00e4yteikkunoissa.<\/p>\n Juhla ei ollut yksinomaan taloudellinen yritys sill\u00e4 August Kuusisto ja Ida Aalle-Teljo puhuivat p\u00e4iv\u00e4n politiikkaa ja Tatu Pekkarinen esitti huumoria. Lis\u00e4ksi tanssinhaluisia viihdytettiin torvisoitolla, josta kertamaksuna perittiin markka joka tanssiparilta. Arpajaisjuhlan puhdas tuotto oli 51 725 markkaa. Rahastonhoitaja tarvitsi miesvoimia rahoja kantamaan.<\/p>\n My\u00f6s retkeilytoimikunta oli mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huviretki\u00e4 mm. Seurasaareen, mukana yhdistyksen j\u00e4seni\u00e4 perheineen ja tuttavineen. Retkill\u00e4 kartutettiin siirtolaker\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hilkka Kujala teki pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimistossa ja toimi aktiivisesti Sosialidemokraattisten Naisten j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, mm. sek\u00e4 Kes\u00e4koti Kallioniemess\u00e4 ett\u00e4 Helsingin Kotien Puolesta yhdistyksess\u00e4. H\u00e4n kirjoitti Kes\u00e4koti Kallioniemen 70-vuotishistoriikin, josta keskeisi\u00e4 osia TY\u00d6T\u00c4 JA TOIMINTAA KALLIONIEMEN KES\u00c4KODISSA 1925-1995 Vuosisadan vaihde oli … Continue reading <\/h2>\n
TY\u00d6T\u00c4 JA TOIMINTAA KALLIONIEMEN KES\u00c4KODISSA 1925-1995<\/h2>\n
\nVuonna 1900 perustetussa Sos.dem. Naisliitossa keskusteltiin ennen kaikkea naisen yhteiskunnallista asemaa rasittavista ep\u00e4kohdista. Todettiin mm, ett\u00e4 naisilla on pitempi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4, pienemm\u00e4t palkat ja v\u00e4hemm\u00e4n tilaisuutta lepoon ja virkistykseen.<\/p>\n
\n– osastojen on ryhdytt\u00e4v\u00e4 mahdollisuuksien mukaan perustamaan kes\u00e4siirtoloita, joissa j\u00e4senille tarjottaisiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 aikana kes\u00e4isin asunto ett\u00e4 ruoka<\/p>\n